JOKIKYLÄN MUSTI
★ 165 cm musta suomenhevosori, s. 02.11.2014 (4v*), koulupainote (vaativa A), kasv. Jokikylän Suomenhevoset, om. VRL-13679
Jokikylän Musti on virtuaalihevonen.
Jokikylän Musti, eli tutummille vain yksinkertaisesti Musti on hyvin orimainen tapaus, vaikka se kiltti ja hyväsydäminen hevonen onkin. Tämä upean ulkonäön omaava musta suomenhevosori on tasokas, vaikkakin joskin hieman haastava ratsastettava, joka ei anna mitään ilmaiseksi. Mustista löytyy myös todella paljon hyviäkin puolia, sillä on esimerkiksi lennokkaat ja kauniit askeleet, joiden ansiosta se sopii erittäin hyvin kouluratsastukseen.
Hoitaessahan Musti on oikea nallekarhu, vaikka ori onkin; sitä voi hoitaa jopa ne kaikkein pienimmätkin hevoskärpäsen pureman saaneet pikkulapset ja toki aikuisetkin. Taluttaessakaan Musti ei hörhellä omiaan, vaan kuuntelee taluttajaasa pysytellen vierellä nätisti, rauhallisesti kävellen. Musti rakastaa rapsutuksia ja sen voi hoitaa karsinassa ihan vapaana, sillä se on ihmis-, ja erityisesti lapsirakas hevonen ja sitä paitsi se nauttii harjauksesta täysin siemauksin!
Kouluratsastuksessa herra on kiltti ja rauhallinen hevonen, mutta se vaatii melkoisen osaavan ratsastajan, jotta liikkuisi ihan täydellisesti. Tästäkin huolimatta Musti rakastaa esitellä yleisölle upeita liikkeitään ja erityisesti lisättyjä askellajeja, jotka ovatkin sen bravuureja. Mustilla on ponteva, hyvin pyörivä laukka ja se loistaa myös laukanvaihtoja tehdessä!
Mustilla ei hypätä kovinkaan usein, mutta se pitää siltikin siitä, vaikka onkin hieman kokematon esteradoilla, jolloin tiputtelee aika paljon puomeja alas estetolppien kannattimilta. Ori on siltikin mukava ja innokas ratsastettava hypätessäkin, eikä oikeastaan koskaan kieltele -ennemminkin se hyppää aivan hassuista ja oudoista hyppykohdista.
i. A.N. Musta
|
ii. A.N. Mustikka
ie. Hunajainen |
iii. Vala Viiksikäs
iie. A.N. Elviira iei. Palle iee. Hallavainen |
e. Veijalan Tamara
|
ei. Tomu-Kehveli
ee. Veijalan Ainiaan |
eii. Tomppeli
eie. Iso-Sisko eei. Veijalan Sekasäkki eee. Veijalan Aino |
s. 13.12.2014 sph-o. Vienolan Kanelitutti (e. Korpelan Aamupannari)
s. 01.12.2014 sph-o. Vienolan Tappivanukas (e. Karhuluodon Lumotar)
KRJ KOULURATSASTUS (12 sij.)
10.01.2015 Huvitutti va A 6/40
01.01.2015 Huvitutti va A 1/40
06.01.2015 Huvitutti va A 1/40
17.01.2015 Ventos va A 1/40
15.01.2015 Ventos va A 1/40
01.02.2015 Stud Asgard va A 1/30
27.01.2015 Devilsfair va A 4/30
22.01.2015 Yemene va A 1/38
22.01.2015 Yemene va A 2/40
24.01.2015 Yemene va A 6/40
23.01.2015 Tattiliiga va A 2/33
03.02.2015 Hukkapuro va A 3/20
10.01.2015 Huvitutti va A 6/40
01.01.2015 Huvitutti va A 1/40
06.01.2015 Huvitutti va A 1/40
17.01.2015 Ventos va A 1/40
15.01.2015 Ventos va A 1/40
01.02.2015 Stud Asgard va A 1/30
27.01.2015 Devilsfair va A 4/30
22.01.2015 Yemene va A 1/38
22.01.2015 Yemene va A 2/40
24.01.2015 Yemene va A 6/40
23.01.2015 Tattiliiga va A 2/33
03.02.2015 Hukkapuro va A 3/20
04.01.2015 päiväkirjamerkintä kirjoittanut VRL-13679 (omistaja)
Mikä lähes hullu ajatus minulle tulikaan tänään aamupäivällä mieleen! Päätin lähteä hyppäämään Mustilla vaihtelun vuoksi ilman satulaa, kentällä ajattelin mennä. (joka on vielä hullumpi ajatus kuin itse ilman satulaa hyppääminen)
Musti antoi tarhasta hienosti kiinni muita mukisematta ja pääsi sen jälkeen käytävälle kiinni, sillä en jaksanut karsinassa sitä hoitaa, vaikka olisihan se niinkin onnistunut hyvin. Harjasin oriin perusteellisesti ja oikein kiiltävähän sen karvasta tulikin! Varusteeksi laitoin Mustille pelkästään ihan normaalit mustat nivelsuitset, joihin kylläkin vaihdoin kuolaimiksi kolmipalat, kun herralla on ollut nyt viime aikoina aika paljon vapaapäiviä, eli se saattaisi olla hyvin virtaisa tänään.
Aloitin ratsastuksen tietysti alkukäynneillä ja sen jäljestä ravailinkin. Kokosin itse myös kahdesta esteestä kentän toiselle pitkälle sivulle linjan, jonka kahden esteen väliin mahtui jokunen laukka-askel, ehkä kolme, ehkä kaksi, en oikeastaan muista tarkalleen. Esteiden kasaamista varten minun piti siis tulla pois Mustin selästä ja taluttaa vain sitä perässäni, kun kannan tolppia ja puomeja.
Ensialkuun esteiden korkeus näytti olevan suunnilleen siinä kuudenkymmenen senttimetrin korkeuksissa, enkä aikonutkaan ainakaan ovin paljoa sitä korkeampana niitä esteitä hypätä, kun ilman satulaakin vielä olin. Mutta hups heijaa, yhdessä vaiheessa Musti hyppäsi vähän liian kaukaa, tai no, tuli siis linjan tavallaan yhdellä ja puolella laukka-askeleella ja jäin tietysti hypystä jälkeen --> löysin itseni maasta. Onneksi lumi olin pehmeää eikä sattunut, nauratti vain! Musti raukka odotteli kiltisti vieressä ihmetellen, että mitäs sille emännälle nyt oikein kävi.
Hypättiin Mustin kanssa linja vielä pari kertaa tämän kommelluksen jälkeen ja sitten ravailtiin loppuravit rennosti pitkällä ohjalla ja käveltiin loppukäynnitkin. Tuota minun naurattavaa Mustin selästä alas tippumista lukuunottamatta kaikki sujui tälläkin kertaa oikein hyvin ja oli todella hauskaa, ja sehän se pääasiakin tässä hevostelussa on -ei pidä ottaa liian tosissaan mitään!
01.01.2015 päiväkirjamerkintä kirjoittanut omistaja (VRL-13679)
Uuden vuoden ensimmäinen päivä! Musti oli aivan rauhassa koko edellisen yön, eikä oikeastaan säikkynyt ilotulitteita ollenkaan. Eilen en siis paukuttelujen takia ratsastanut oriilla, mutta tänään kävin pienellä maastolenkillä tallityöntekijämme Moonan kanssa, joka ratsasti toisella suomenhevosorillamme, Narrilla. Laukkasimme paljon ja oli erittäin hauskaa, vaikka lumet tippuikin aina ohi mentäessä kuusien oksilta niskaan täällä Lapin maastojen kapeilla poluilla!
Mikä lähes hullu ajatus minulle tulikaan tänään aamupäivällä mieleen! Päätin lähteä hyppäämään Mustilla vaihtelun vuoksi ilman satulaa, kentällä ajattelin mennä. (joka on vielä hullumpi ajatus kuin itse ilman satulaa hyppääminen)
Musti antoi tarhasta hienosti kiinni muita mukisematta ja pääsi sen jälkeen käytävälle kiinni, sillä en jaksanut karsinassa sitä hoitaa, vaikka olisihan se niinkin onnistunut hyvin. Harjasin oriin perusteellisesti ja oikein kiiltävähän sen karvasta tulikin! Varusteeksi laitoin Mustille pelkästään ihan normaalit mustat nivelsuitset, joihin kylläkin vaihdoin kuolaimiksi kolmipalat, kun herralla on ollut nyt viime aikoina aika paljon vapaapäiviä, eli se saattaisi olla hyvin virtaisa tänään.
Aloitin ratsastuksen tietysti alkukäynneillä ja sen jäljestä ravailinkin. Kokosin itse myös kahdesta esteestä kentän toiselle pitkälle sivulle linjan, jonka kahden esteen väliin mahtui jokunen laukka-askel, ehkä kolme, ehkä kaksi, en oikeastaan muista tarkalleen. Esteiden kasaamista varten minun piti siis tulla pois Mustin selästä ja taluttaa vain sitä perässäni, kun kannan tolppia ja puomeja.
Ensialkuun esteiden korkeus näytti olevan suunnilleen siinä kuudenkymmenen senttimetrin korkeuksissa, enkä aikonutkaan ainakaan ovin paljoa sitä korkeampana niitä esteitä hypätä, kun ilman satulaakin vielä olin. Mutta hups heijaa, yhdessä vaiheessa Musti hyppäsi vähän liian kaukaa, tai no, tuli siis linjan tavallaan yhdellä ja puolella laukka-askeleella ja jäin tietysti hypystä jälkeen --> löysin itseni maasta. Onneksi lumi olin pehmeää eikä sattunut, nauratti vain! Musti raukka odotteli kiltisti vieressä ihmetellen, että mitäs sille emännälle nyt oikein kävi.
Hypättiin Mustin kanssa linja vielä pari kertaa tämän kommelluksen jälkeen ja sitten ravailtiin loppuravit rennosti pitkällä ohjalla ja käveltiin loppukäynnitkin. Tuota minun naurattavaa Mustin selästä alas tippumista lukuunottamatta kaikki sujui tälläkin kertaa oikein hyvin ja oli todella hauskaa, ja sehän se pääasiakin tässä hevostelussa on -ei pidä ottaa liian tosissaan mitään!
01.01.2015 päiväkirjamerkintä kirjoittanut omistaja (VRL-13679)
Uuden vuoden ensimmäinen päivä! Musti oli aivan rauhassa koko edellisen yön, eikä oikeastaan säikkynyt ilotulitteita ollenkaan. Eilen en siis paukuttelujen takia ratsastanut oriilla, mutta tänään kävin pienellä maastolenkillä tallityöntekijämme Moonan kanssa, joka ratsasti toisella suomenhevosorillamme, Narrilla. Laukkasimme paljon ja oli erittäin hauskaa, vaikka lumet tippuikin aina ohi mentäessä kuusien oksilta niskaan täällä Lapin maastojen kapeilla poluilla!